Nyt tulee vähän muuta kuin matka-asiaa, nimittäin: Teimme ystäväni Karoliina Virkamäen kanssa kuntalaisaloitteen pakolaisten vastaanottamisesta. Laitan sen perusteineen tämän blogauksen loppuun. Jokainen seinäjokinen voi käydä myös allekirjoittamassa aloitteen tässä linkissä: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/1958

Maailman pakolaisten hätä on kasvanut suureksi. Sille emme kertakaikkiaan voi mitään, että heitä tulee Suomeenkin ennätysmäärä. Samanlainen tila on ollut jo muissa Euroopan maissa pitkään. Syyrian pitkittynyt sota ja Somalian epävakaa tilanne on suurimpia syitä, miksi juuri nyt tilanne on niin vakava.

Suurin osa tulijoista on kuitenkin omin neuvoin Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakija on eri kuin pakolainen. Pakolainen tuodaan tänne suoraan pakolaisleiriltä, missä YK on tutkinut hänen tilanteensa ja antanut hänelle pakolaisstatuksen. Hänellä ei tutkitusti ole enää mitään kotimaata, mihin palata. Siksi meistä on surullista, että hallitus päätti vähentää juuri pakolaisten vastaanottamista, koska heidän hätänsä on jo valmiiksi todettu ja se on suurin.

Olen huomannut, että ihmisille on hyvin epäselvää, mitä tarkoittaa pakolainen, turvapaikanhakija tai maahanmuuttaja. Se oli kyllä itsellekin epäselvää, ennenkuin aloin ottamaan selvää asioista. Puhutaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokeskuksista, joita ei siis Suomessa varsinaisesti ole olemassakaan. Turvapaikanhakija odottaa päätöstä turvapaikastaan vastaanottokeskuksessa.

Seinäjoki on tosiaan ottanut vastaan pienen määrän pakolaisia parin vuoden välein 1990-luvulta asti. Se ei ole vaikuttanut mitenkään negatiivisesti kaupungissamme. Päinvastoin, se on tuonut tänne valtion maksamia työpaikkoja. Jos emme ota pakolaisia vastaan, nuo työpaikat menevät jonnekin muualle Suomessa. Pakolaisten määrää se ei vähennä, sillä Suomi on joka tapauksessa sitoutunut ottamaan heitä vastaan tietyn määrän. Suomessa paljon köyhemmätkin kaupungit, kuten Kajaani, Kotka ja Savonlinna, ottavat pakolaisia vastaan.

Myöskään oman kaupunkimme muista menoeristä tai oman kaupunkimme köyhiltä pakolaisten vastaanottaminen ei ole pois!

Siis, järkisyillä tai taloudellisilla syillä päätöstä lopettaa pakolaisten vastaanottaminen ei voi perustella. Vain 30 pakolaista kahdessa vuodessa on ollut hyvin pieni määrä. Tässä tilanteessa sitä ei tule kuitenkaan lopettaa.


Tässä vielä kuntalaisaloitteemme teksti:

Seinäjoen tulisi jatkaa pakolaisten vastaanottamista tulevaisuudessakin. Tähän mennessä on otettu noin 30 ihmistä parin vuoden välein. Ehdotuksemme on, että Seinäjoki tasoittaa ja vakiinnuttaa määrän noin 10-15 henkilöön vuodessa. Tasainen ja vakiintunut apu auttaa suunnittelemaan toimintaa ja mahdollistaa laadukkaan kotouttamisen.

Perusteita:

1. Osaamista kotouttamisesta on 1990-luvulta asti. Kertynyt hiljainen tieto katoaa, jos ei sitä käytetä. Sopimus ELY-keskuksen kanssa on yhä voimassa ja määrät olisivat voimassaolevan sopimuksen puitteissa. Olisi kalliimpaa ja vaikeampaa käynnistää toiminta myöhemmin uudelleen.

2. Rahat tulevat enimmäkseen valtiolta. Kaupungille säästöt lopettamisesta ovat pieniä. Kaupunki myös hyötyy esimerkiksi pakolaisten kouluavustajien palkkaamisesta. Pakolaiskoordinointi on tuonut kaupungille myös kaksi muuta valtion rahoittamaa työpaikkaa, joita maakunnassa on kaivattu. Vastaanottamisen loputtua rahoitus siirtyy muuhun kaupunkiin. Pakolaiset ovat potentiaalisia veronmaksajia, työntekijöitä ja yrittäjiä kuten muutkin kuntalaiset. Jo nyt kaupungissamme on paljon maahanmuuttajia yrittäjinä.

3. Pakolaisten vastaanottaminen on humanitaarinen kysymys. Seinäjoen tulisi kantaa osavastuu Suomen ja Euroopan tasolla tämänhetkisestä pakolaiskriisistä. Kun tilanne on niin vakava, olisi outoa, että juuri nyt tehtäisiin lopettamispäätös. Pakolaiset ovat kaikkein heikommassa asemassa. Pakolaiset on tuotu tänne suoraan leireiltä, ja heillä ei ole enää tutkitusti kotimaata, jonne mennä takaisin.

4. Pakolaisten vastaanottaminen on imagokysymys. Jos vastaanottaminen lopetetaan, Etelä-Pohjanmaa on ainoa maakunta, joka ei ota pakolaisia vastaan. Köyhemmätkin maakunnat ja kaupungit ottavat pakolaisia vastaan. Julkisuudessa tulee vaikutelma, että tänne ei haluta uusia asukkaita. Seinäjoen maine muuttajaystävällisenä kaupunkina kärsii. Kaupungin strategiassa on kansainvälisyys.

5. Eteläpohjalaiset ovat vanhastaan itse lähteneet siirtolaisiksi mm. Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin. Monet meistä ovat myös evakkojen jälkeläisiä.

6. Vastaanotettujen pakolaisten määrät ovat olleet pieniä, mutta tietenkin pienikin apu on arvokasta. Yhden ihmisen elämässä tuon yhdenkin ihmisen auttaminen on kaiken A ja O.